Pullojen ja retkiastioiden peseminen

Vähitellen valoisammaksi muuttuvat päivät ovat saaneet ainakin itseni ulkoilemaan entistä useammin. Viikonloppuna on ihana pakata eväät, termari ja juomapullo reppuun ja suunnata pienelle retkelle koko perheen kesken. Alkuvuoden kovat pakkaset tosin ovat rajoittaneet retkien määrää sekä niiden kestoa, mutta mikäpä estää pitämästä eväsretkeä kotona – meillä ainakin taapero pitää niistä kovasti! Tästä kun kevättalvi vielä lähenee ja aurinkokin alkaa paistaa entistä enemmän, ulkoilma suorastaan kutsuu nauttimaan siitä. Retken jälkeen eväsrasiat ja pullot kannattaa muistaa puhdistaa saman tien, eikä unohtaa niitä reppuun odottamaan seuraavaa käyttökertaa – haju saattaa nimittäin olla melkoisen karmea. Kerran jos toisenkin olen tästä aikoinaan kärsinyt, mutta nyt olen jo ottanut opikseni. Termarin sekä juomapullot puhdistan nykyisin Sinin sporttipulloharjalla, joka on suunniteltu erityisesti urheilujuomapullojen, termospullojen sekä maljakoiden puhdistukseen. Harjassa on pyöreä harjaspää, joka puhdistaa pullojen pohjat ja seinämät tehokkaasti. Pulloharjan harjakset ovat pehmeät, joten ne eivät naarmuta herkkiäkään materiaaleja. Pullot kuivatan astiankuivauskaapissa ylösalaisin, jotta pullon pohjalle ei jää vettä. Meillä on taaperolla päivittäisessä käytössä pillipullo, jonka puhdistukseen tämä pulloharja on kuin tehty. Tavallinen tiskiharja ei yllä kunnolla pesemään suuaukon alapuolella olevaa leveää osaa, mutta sporttipulloharja pesee kerralla koko pullon seinämät joka puolelta. Ei siis tarvitse enää kikkailla tavallisen tiskiharjan tai liian ohuen pulloharjan kanssa. Myös puolison juomapullot on nykyisin helppo pestä heti jääkiekkotreenien jälkeen. Alumiiniset retkikeittimen astiat pesen aina käsin, sillä alumiini ei kestä astianpesukonetta. Pesuun käytän käsitiskiainetta ja tiskiharjaa. Yleensä retkikeittimen osille tulee tehtyä ainakin kevyt puhdistus jo retkellä, mutta kotona pesen astiat tarvittaessa huolellisemmin. Tarpeen mukaan käytän pesussa myös karhunkieltä, jolla saa hinkattua noen pois astioiden pohjasta. Pinnoitettujen astioiden sisäpintaa sillä ei saa puhdistaa, vaan niille riittää yleensä pesu tummalla pannu- ja parilaharjalla. Vinkkaanpa myös teille näistä keittiön ja muutenkin koko kodin yleissienistä, jolla saa esimerkiksi teräskattilan pohjaan kiinnipalaneen maidon pestyä pois. Aina kaakaon valmistus ei nimittäin mene kerralla nappiin. Pakkauksessa tulee sekä vihreitä että valkoisia yleissieniä, joista vihreät ovat suunnattu keittiöön ja valkoiset kylpyhuoneeseen. Hieman kovempaan hankaukseen suosittelen karhunkieltä, sillä viimeistään saa tiukkaan jääneet liat irti. Pinnoitetuille kattiloille näitä ei voi käyttää, vaan niille sopii esimerkiksi tehokas, mutta hellävarainen liesisieni. [caption id="attachment_124308" align="aligncenter" width="1024"] Karhunkieli ja vihreä yleissieni sopivat esimerkiksi teräskattiloiden pesuun, pinnoitetuilla kattiloille sopii puolestaan punainen liesisieni.[/caption] Tiskihetkissä menossa on tietenkin mukana tiskikaveri eli tiskiaineen annostelija. Tämän käyttöönottoa en ole katunut ollenkaan, jopa puolisoni kehui tämän käytännöllisyyttä! Kippoon siis lisätään käsitiskiainetta ja vettä halutussa suhteessa, jonka jälkeen kansi laitetaan paikoilleen. Kun kantta painaa kevyesti tiskiharjalla, annostelee tiskikaveri pesuaineen suoraan harjaan.
Koko Suomessa on taidettu saada vihdoin maa valkeaksi – toisaalla oikein reilumminkin. Täällä Torniossa on viime päivinä ollut rauhallisempaa lumisateen kanssa, aamulla oli vain kevyt lumipeite harjattavana ovenpielestä ja ulkorapusta. Nyt tosin taas näyttäisi pyryttävän. Sinin katuharjalle on kyllä tullut reilusti käyttöä näiden parin kuukauden aikana, jolloin täällä on ollut lunta. Takapihan puolellakin Reima ja Oiva ovat saaneet heilua tiuhaan, kun olemme poikani kanssa yrittäneet pitää osan terassista lumettomana.

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille ja toivotaan oikein mukavia ulkoilukelejä!

Tillbaka till blogg