Töissä sinillä
Sinituotteen palveluksessa viihdytään vuosikymmenestä toiseen. Yhtiö ei ole pitänyt yt-neuvotteluja, ja työsuhteet ovat poikkeuksellisen pitkiä. Leikkisästi voisi sanoa, että Sinituotteella ollaan eläkevirassa. Onkohan Sinituote jopa Suomen hymyilevin työpaikka?
Kun Sinituote juhli henkilöstön kesken 35-vuotista matkaansa, kaikki 10, 20 tai 30 vuotta töissä olleet työntekijät palkittiin. Yli puolet juhlaväestä nousi lavalle.
– Meillä voi kyllä ajatella olevansa eläkevirassa, sen verran turvallinen työpaikka tämä on, tuotantojohtaja Jukka Heiska naurahtaa.
– Sinituotteellahan ei ole koskaan ollut esimerkiksi yt-neuvotteluja tai irtisanottu ihmisiä. Suurin osa ihmisistä myös viihtyy niin, etteivät halua vaihtaa muualle. Joten työsuhteet ovat keskimäärin kyllä poikkeuksellisen pitkiä.
Sinituotteen tehtaalla Kokemäellä on viime vuosien aikana automatisoitu tuotantoa isoin harppauksin. Tuotannossa käsityötä on korvattu entistä enemmän roboteilla.
– Emme rakenna robotteja siksi, että voisimme tehdä töitä pienemmällä joukolla vaan siksi, että voisimme tehdä enemmän tuotteita tällä porukalla edelleen Suomessa. Ja siksi että työntekijät jaksaisivat paremmin, kun kaikkein raskaimman vaiheet tekeekin robotit, Heiska täsmentää.
Heiskan täsmennys kuvaa hyvin Sinituotteen johtamisfilosofiaa. Ihmisistä ja työntekijöistä halutaan aidosti pitää huolta.
Innokkaasta automatisoinnista huolimatta Sinituotteella tarvitaan jatkuvasti uusia, omalla moottorilla käyviä ihmistekijöitäkin. Eräs heistä on asentajaksi suoraan ammattikoulusta tullut Arttu Maatsola. Tekniikasta kiinnostunut Arttu sanoo olleensa jopa yllättynyt, kuinka modernien laitteiden kanssa moppitehtaassa pääseekään työskentelemään.
– Heti alusta alkaen olen saanut olla mukana monessa kiinnostavassa kehitysprojektissa. Esimerkiksi uuden lavausautomaatin räätälöinti erikokoisille laatikoille soveltuvaksi. Siinä oppi ihan uudenlaisesta tekniikasta.
Arttu uskookin, että moni viihtyy juuri siksi, että kokee saavansa tehdä itseä kiinnostavia töitä, halutessa vaihtaa tai opetella uutta ja ylipäänsä vaikuttaa itse siihen, miten työnsä tekee.
Jo vuosia talossa ollut Enni Seppälä komppaa Arttua.
– Täällä on omanlaisensa tekemisen meininki. Tuntuu, että mukavaa uutta tulee koko ajan. Joku voi ajatella, että tehtaalla työ on yksitoikkoista, mutta mikään päivä ei ole samanlainen, Enni sanoo.
